Säätiöiltä tukea yli 330 miljoonaa euroa

Säätiöt ovat mahdollistajia, jotka voivat parantaa maailmaa ja toteuttaa unelmia. Säätiöiden toimintaedellytyksistä huolehtiminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Eija ja Veikko Lesosen säätiö kuuluu Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaan, joka on suomalaisten apurahanjakajien yhdistys, Suomen ainoa säätiöiden etu- ja tukijärjestö.

Neuvottelukuntaan kuuluu tällä hetkellä 158 jäsentä. Yksityisten säätiöiden yhteiskunnallinen merkitys on huomattava: vuonna 2012 Neuvottelukunnan tuolloiset 142 jäsensäätiötä tukivat suomalaista tiedettä, taidetta ja kulttuuria yli 330 miljoonalla eurolla. Neuvottelukunta on osa kansallista säätiökenttää ja yleismaailmallista kolmatta sektoria. Neuvottelukunta toimii yhdessä yhteiskunnallisten, tieteellisten, taiteellisten ja kulttuuristen instituutioiden sekä apurahansaajien ja tiedotusvälineiden kanssa. Myös kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää säätiötoiminnassa.

Miten säätiö toimii?

Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön säännöt, joissa määrätään säätiön tarkoitus, tarkoituksen toteuttamistavat, hallinto ja toiminnan rakenne.

Säätiö eroaa osakeyhtiöstä muun muassa siten, että sen tarkoituksena ei ole harjoittaa liiketoimintaa tai tuottaa voittoa eikä sillä ole omistajia. Yhdistyksestä säätiö eroaa muun muassa siten, että sillä ei ole jäseniä ja sen tarkoitusta voi muuttaa vain rajoitetuin ehdoin. Eläkesäätiöt eivät kuulu säätiölain piiriin.

Säätiöt luokitellaan tavallisesti apurahoja jakaviin säätiöihin ja toiminnallisiin säätiöihin. Apurahoja jakavat säätiöt ovat yleisiä kulttuurin, tieteen ja taiteen aloilla; ne toteuttavat tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja avustuksia pääomansa tuotosta. Toiminnalliset säätiöt ovat yleisiä sosiaali- ja terveysalalla, sivistys- ja opetusalalla sekä urheilun ja nuorisotyön aloilla, ja ne toteuttavat tarkoitustaan toimimalla itse.

Yleishyödyllisyys on säätiön verotukseen liittyvä käsite, joka on erotettava säätiölain hyödyllisyysvaatimuksesta. Sinänsä hyödyllinen säätiö ei ole automaattisesti yleishyödyllinen. Ollakseen yleishyödyllinen säätiön toiminnan tulee täyttää verolainsäädännössä säädetyt edellytykset. Säätiölaissa (109/1930) ja -asetuksessa (1045/1989) säädetään säätiön toiminnasta ja valvonnasta. Säätiön toiminnan ja sen varallisuuden huolellisen hoidon päämäärä on yksinomaan säätiön tarkoituksen toteuttaminen. Tästä vastaa säätiön hallitus.

Tutustu suomalaisiin säätiöihin

Lähde: www.saatiopalvelu.fi